E Pol na palair u aposol
2
I murina u maloto na u tohats u hiningal,
ba lam mere Banabas e la pouts lel uaiem i Jerusalem.
Alia i lu hasela e Taitus me la gono has mera noulam.
2 E Sunahan noahas te hatarein tego la uu lia.
Ba lia ena gum gono meraiegu a pal kapan turu Lotu me hatei ragien u Bulungana u Niga,
ti roron ranga merai lia u katuun te halhal ria turu Jiu.
Alia u mar hakats u teka:
A toukui ti katoema lia i manasa te antunana i romana ena mots lalapukuna.
3 Alia u ka gonomei a hahikapien i tar e Taitus a toun Grik,
kaba pal kapan teka ima ranga sile ii tegi hapö menaien.
4 Kaba palair u katuun tima kristen ii hasohaleia a peisaren turu katuun u kristen.
Nori emi katsin tari ta saha ka tego katoi lam u katuun tere Iesu Kristo.
E Iesu nonei te purese ba raialam tara Lo turu Jiu,
kaba u katuun teka i ngilin hakits pouts len raiou lam.
5 Kaba lam ima hengo koru las raien.
Alam i ngilin tara kap haniga berai limiou u hihatuts hamana tegoma palis uaien.
6 Na pal kapan turu lotu ima hapone ii tu töa tu raranga tara man ranga i tar.
Alia ema hakats hapara nagi te pal kapan uaren taraha,
e Sunahan ema hakats has nanei a solo a kapan tara katuun.
E möa.
7 Nori i tari e Sunahan e hale ii lia a toukui tegona hatei menai lia u Bulungana u Niga turu katuun te halhal ria turu Jiu,
temar hala has menaien e Pita a toukui tego hatei menaien u Bulungana u Niga turu Jiu.
8 E Sunahan e hale ii e Pita a nitagala tego la menaien u raranga tere Sunahan turu Jiu.
Na te kato has uaien i tar e Sunahan e hala hase ii lia a nitagala tego la menai lia u raranga i tanen turu katuun te halhal ria turu Jiu.
9 Na ere Jemis mere Pita ne Jon a pal kapan turu Kristen,
nori i tara sabe te hala menai lia e Sunahan a toukui teka,
ba nori e haniga rariou lam mere Banabas.
Na lam u haniga hobotein tego hatei noahas menai lam u Bulungana u Niga turu katuun te halhal ria turu Jiu,
na tegi hatei noahas menaien u Bulungana u Niga turu Jiu.
10 Nori i hatei puku railam tego taguhu merai lam u katuun tima kamei taka na ti kaka puku,
na nonei koru has u ngilngil i tar.
E Pol e ranga hapiou ni e Pita i Antiok
11-12 Pöata te la uu e Pita tara taun i Antiok,
nonei e ron nou gono mam mer u kristen tima Jiu ii.
Kaba i murina timi tukuia u katuun te hala rema e Jemis,
be Pita e la hatalis ba rena u katuun tima Jiu ii,
ba nonei ena nou halhalina.
Taraha,
nonei e matoutir u kristen,
ti pei menaien u Jiu ima tatei nou gono merai u katuun tima pala uai i taren.a
13 Na pöata te katoeia e Pita a ka teka,
ba palair u Jiu ti kristen e kukute haser te markato uu e Pita,
na e Banabas has.
Ba lia e ranga hapiou megia e Pita i matar u katuun,
taraha nonei ema kato hamatskö ii.
14 Kaba pöata tu tareia lia tima kukute hamatskö menaien temar hihatuts uana u Bulungana u Niga,
ba lia e ranga paka megia e Pita i matar u katuun hoboto me poeiegu,
“Alö a Jiu.
Na lö u kato haniga mam tu markato uu lö te kato uar u Kristen te tema Jiuri.
Ga taraha tsiponi ba lö te kato silem i romana u katun te tema Jiuri e gi kato uu te kato uar u Jiu?”
U Jiu na palair u katuun e matskö silaria te hamana uaren tere Kristo
15 E manana ara i tuhanaia turu Jiu na ra ema katuun halhal rei te ngö rari u katuun u omi.
E möa.
16 Kaba ara e atei silera a katuun te kukuteiena a Lo turu Jiu ema matskö neia i matana e Sunahan.
E möa.
U katuun te hamana ria tere Iesu Kristo,
nori u katuun te ngö ranoui e Sunahan u katuun u matskö.
Ara e atei silera e möa ta katuun tega antunan matsköia i matana e Sunahan te kukute mena neien a Lo turu Jiu.
17 Kaba pöata te hamana ria ra tere Kristo bate hamana silera tego kato hamatskö merai ra e Sunahan,
ba palai te poeier ara e here rari u katuun tema pala uari turu Jiu te kato homir batema kukutieri a Lo.
E hana,
e Kristo te haniga nena tegi kato homi u ra?
E möa koru talasi!
18 Kaba te hapolasa ba nena a katuun a markato tara Lo bate kukute pouts lele nen,
nonei a katununa tara markato a omi.
19 A Lo turu Jiu e haröte nei lia,
alia e heregi a katuun e mate hakapa,
taraha alia ema antunan kukute haniga nitöa nagi a Lo.
Na tara maroro teka alia e töatöa gono megu e Sunahan.
Na lia u kute gono hakapa meia e Iesu tara kuruse me mate gono megen.
20 Alia i lu hakapi a nitöatöa a tsimus.
Kaba nitöatöa teka ema nitöatöa uanei i tar.
Emoa.
Kaba e Iesu nonei te kana i tar.
Na mamana markato na man toukui te katoe gialia i puta,
alia e katoe gien tara marorona turu nihamana.
Na lia e hamana gia tara Pien Tson tere Sunahan.
E ngil korue ioulia me mate silena tego taguhu menaien lia.
21 Alia ema ngilin katoegi a nitaatagi tere Sunahan a ka pinopino.
Tega kato haniga raira a Lo tere Mosis ba ra te butu haniga ria i matana e Sunahan,
bora,
ge Iesu e mate pinopino tala.