11
Alimiou go kukute mumou lia temar kukute has mena gilia e Kristo.
U kopo turu baku tara pöata turu lotu
2 Alia e haniga ragou limiou,
taraha alimiou e hakats kap namou lia tara mamanaka na limiou e kukutemiou u hihatuts hoboto tu hala railia limiou.
3 Kaba alia e ngilegu alimiou go atei sileiam a tson e pan nena a tahol i tanen,
na e Kristo e pan rena a pal tson,
na e Sunahan e pan nena e Kristo.
4 A tson te singona na te habulungana nena u raranga tere Sunahan bate ka mena u kopo i bakunen,
a tson teka ema hatsunone nei e Kristo.
5 Na te singona a tahol tsi te habulungana nanen u raranga tere Sunahan batema kope nei a bakunen,
a tahol teka ema hatsunone nei a tson i tanen.
Nonei e markato uana tara tahol te kobana hakapa ban u hulu hoboto i bakunen.
6 Kaba tema kope neia a tahol a bakunen,
ba nonei te tatei kobana ba nena u hulu hoboto i bakunen.
Te omi nen tego kobana ba menaien u hulu hoboto i bakunen,
tsi te omi nen tega kots hamakmakum menaien u hulu,
nonei e tatei kopena a bakunen.
7 A tson ema tatei kope nei a bakunen tara pöata turu lotu,
taraha a tson u hiharöto tara nikapan tere Sunahan.
Na tahol u hiharöto tara nikapan tara tson.
8 Taraha,
a tson ema butu meia turu tuenrei tara tahol.
E möa.
A tahol te butu ma turu tuenrei tara tson.
9 A tson ima habutu sile ii a tahol.
E möa.
A tahol ti habutu sile ii a tson.
10 Na tahol ega kopi a bakunen tara pöata turu lotu bate haröto nena nonei e ka putana tara tson i tanen,
taraha,
u angelo e tara hase ren.
11 Kaba tara Tsunono,
a tahol e sola na tara tson,
na tson e sola hasna tara tahol.
12 Taraha,
a tahol i habutema turu tuenrei tara tson,
na i romana a tson e butu nama turu tuenrei tara tahol.
Kaba e Sunahan noahas te habutena a mamanaka.
13 Alimiou peisa tego tare men.
E nigana tego singo uu a tahol tere Sunahan batema kope nei a bakunen?
14 A markato i tarara i puta e haröto nena,
ema niga nei i matar u katuun te ka menanei a tson u hulu pan.
15 Kaba e nigana i matar u katuun te ka menanei a tahol u hulu pan.
E Sunahan e hale ien u hulu pan tega kopo kapiin a bakunen.
16 Te hipus nanoua ta töa ta katuun a markato teka,
alia e hatei ragou limiou alam na man hun katuun has tere Kristo alam i möa ta taina ta markato tara pöata te lotu mia lam.
A Komunio
17 Na turu rangan hatarare teka,
alia ema haniga ragi limiou,
taraha te hagum hoboto mia limiou,
a markato a niga ema butu nei,
a markato a omi te butuna.
18 Alia u hengoin u raranga te poeiena:
tara pöata te hagum hoboto mia limiou,
ba limiou te kats kilkil namiou temar hun katuun uami limiou,
na lia e hamana hats tabubegu u ranga teka.
19 Alia e atei silegu ega kamei u kats kilkil i gusumilimiou,
ba ra te atei sileriou esi i gusumilimiou te kukutena a markato te ngilena e Sunahan.
20 Kaba pöata te hagum hoboto mia limiou,
alimiou ema lu hamanemi a Komunio.
E möa.
21 Taraha,
tara pöatan nou,
a man tötöa i tamilimiou e lueier a mats kannou peisa i taren bate nour,
ba palai te besir,
ba palai te ua hatutur.
22 Alimiou e ka memiou u luma.
E hana ba limiou tema nou mia turu luma i tamilimiou?
Alimiou e sigale miou a hun katuun tere Sunahan,
bate hamatsingolo ramiou u katuun te kaka pukur.
Alia go mar ranga uu ime i tamilimiou?
Alia go haniga raiou limiou tara markato teka?
E möa koru!
23-24 U hihatuts te hale ii lia a Tsunono,
te hala has ragilia alimiou.
I mamina tega mateia e Iesu a Tsunono,
nonei noahas tara bong ti hala naien turu pakö,
banonei e lueiena a beret me haniga uana tere Sunahan,
ba nonei e pose nen me poeiena,
“Nonei u tuenrei i tar teka tena mate sil ranou limiou.
Alimiou ena kato has uamou teka bate hakats pouts namou lia.”
25 Na te markato has menaien a uain i murina ti nou hakapaien,
be Iesu e lueiena a kap me poeiena,
“A kap uain teka e haharuei nena u rangan kits u tsimus tena kato hatagale goi lia u rahatsing i tar.
Alimiou ena kato has uamou teka bate hakats pouts namou lia.”
26 Na tara mamana pöata te noue mia limiou a beret teka na te ua mia limiou tara kap teka,
ba limiou tena haröto namiou a tou mate tara Tsunono,
e antunana tena la pouts namen romana.
27 Esi te nou pinopinoe nou a beret na te ua pinopino has noua tara kap tara Tsunono,
nonei e kato homiena u tuenrei na u rahatsing tara Tsunono.
28 Hamatskö mameiam a peisa milimiou bate töan noue miou a beret bate töan ua hasmia tara kap.
29 Taraha,
esi te nou pinopinoena a beret na te ua pinopinona tara kap batema hakats na nei ime temar mouana uana u tuenrei tara Tsunono,
e las be hase nei a peisanen a raharaha tere Sunahan.
30 Nonei a ka te pinolasa sila ria a palai i tamilimiou,
ba palai te mate hakapar.
31 Kaba tegi hamatskö haniga mam menaira a peisarara,
bara tema tatei hamatskö raroui.
32 Kaba te hamatskö rena ra a Tsunono,
nonei e hahuna sil raneira ara gima tatei hahuna gono merai u katunura i puta.
33 Na ma tsi toular,
tara pöata te gono sile mia limiou a kannou tara Komunio,
ba limiou te hahalosemiou a tabi.
34 Te bes koruna a töa katuun,
nonei e tatei nou mam nama i luma i tanen.
Nonei ena mots nou mamna turu hagum ba limiou te lue mou a nihahuna tere Sunahan.
A man tana man harangata ena hamatskö mote goulia tara pöata tena la romana guma lia i tamilimiou.