U hihatutsina tara hitöl
7
Turu harangata tu koloto mena mumei limiou i tar alia e poeiegu,
“E nigana tegoma soho gono menai a tson a tahol.”
2 Kaba te katoe ria u katuun a markaton tsikolo,
a mamana tson ega ka hamanasa mei a tahol i tanen na mamana tahol ega ka hamanasa mei a tson i tanen.
3 A tson ega kui a toukui te tölo sileien a tahol na tahol ega kui hasi a toukui te tölo sileien a tson.
4 U tuenrei tara tahol a manka tara tson i tanen na u tuenrei tara tson a manka tara tahol i tanen.
5 Möa tu peits nai a hahikapien i tamölö a peisamölö,
kaba turu hia hanhaniga i tamilimiou ba limiou tema tatei hiakaka gono bumi bate singo hatagala uamiou tere Sunahan,
ba limiou te töan ka gono pouts lel mou.
E Satan ena mots torohana ranou limiou bate tara haroho miou.
6 Alia e hala tuun ragi limiou u raranga,
alia ema tahul ragi limiou.
7 Alia e ngil koruegu alimiou hoboto ego here milia.
Kaba a man tötöa i tarara e ka mer a man nitagala te hala raien e Sunahan.
A palai e kato hanigar tegi kaka puku uaien,
na palai e kato haniga hasir tegi hitöl uaien.
8 Turu katuun tema hitöl noa ri na u amoaba,
alia e poegu,
e niga koruna alimiou goma hitöl mi te markato has uagu lia.
9 Kaba tema antunan tagala namia limiou u ngil turu tuenrei,
ba limiou te hitölmiou.
E niga bala nena alimiou go hitöl iam,
alimiou na mots hengoe miou u ngilngil turu tuenrei i tamilimiou.
10 U raranga u tagala teka e hala menagi lia i tamilimiou u katuun u hitöl,
ema ranga uanei i tar.
U raranga noahas tara Tsunono tara pöata te ka len i puta.
A tahol egoma la banai a tson i tanen.
11 Kaba te laba nanen a tson i tanen,
nonei ma tatei töle nei a tana tson.
Te ngil nen ba nonei tena lu poutsena a tson i tanen.
Na tson goma laba hasnai a tahol i tanen.
12 A Tsunono ema ranga nai a ka teka,
kaba alia peisa te ranga nagen i tamilimiou,
te tölena a tson te hamanana a tahol tema hamana nei kaba a tahol e haniga nena tego ka gono menaien,
a tson ema antunan laba nanei a tahol teka.
13 Na te tölena a tahol a tson tema hamana nei ba tson te haniga nena tego ka gono menaien a tahol i tanen te hamanana,
a tahol ema antunan laba has naneien.
14 Taraha,
a tson tema hamana nei e kato hagöagono sila naria tara tahol te hamanana na tahol tema hamana nei e kato hagöagono sila naria tara tson te hamanana.
A galapien i tamilimiou ena mots ma gogoso ri,
kaba tara markato teka ba galapien i tamilimiou te göagono hasir.
15 Kaba te laba nena lö a hahikapien tema hamana nei,
haka ban,
alö ema kits mia turu hamalina tara hitöl.
Kaba e Sunahan e ngö sil railimiou u mun tahol tego ka hoboto haniga uaiam limiou.
16 Alimiou u touhaliou te hamana miou,
alimiou toum te taguhu ramou a pal tson i tamilimiou te hahamanar,
ba nori te habirits uariou tere Sunahan.
Na limiou a pal tson te hamana miou,
alimiou toum te taguhu ramou a touhaliou i tamilimiou te hahamanar,
ba nori toum te habirits has uariou tere Sunahan.
Alimiou go marka uaiam te ngö merai limiou e Sunahan
17 Alimiou a man tötöa ego marka uaiam temar ngil mena milimiou a Tsunono,
na temar ngö mena milimiou e Sunahan.
Nonei teka temar hatuts mera gilia u katuun hoboto tere Sunahan.
18 Hena,
esi i tamilimiou te hapö hakapa tara pöata te ngöe ien e Sunahan,
nonei goma matsingolo meien bate hamouse nen.
Na esi i tamilimiou tema hapö noai tara pöata te ngöeien e Sunahan,
nonei goma torohanan hapö i romana.
19 Taraha,
u hapö na tema hapö uamilö a ka tetenei koru.
A ka lasi te pan koruna,
tegi hengo haniga menai ra u raranga tere Sunahan.
20 Alimiou go mar ka uaiam tu mar ka uaiam limiou tara pöata te ngö raia limiou e Sunahan.
21 Hena,
ti katunun kukui puku ia lö tara pöata te ngöeia lö e Sunahan möa tu hakats haparani.
Kaba te hapurese na lö a tsunono i tamölö u niga bala,
lui.
22 A katunun kukui puku te ngöena a Tsunono e here nei a katuun te tapurese hakapaia i matana a Tsunono.
Na katuun tema katunun kukui pukui tara pöata te ngöeien e Sunahan e here tale nei a katunun kukui puku tere Kristo.
23 E Sunahan e sakahis railimiou a hihol pan.
Ba limiou tema tatei katunun kukui puku uami tara katuun tuun.
24 Na matsi hahatoulana,
a man tötöa hoboto i tamilimiou e tatei mar ka uaier ti mar ka uaien tara pöata te ngö raia limiou e Sunahan,
ba limiou te ka mia tere Sunahan.
U hihatutsuna turu katuun u tabuna hitöl na u amoaba.
25 Alia u möa tu ranga tu tagala tara Tsunono te hatei nena u katuun u tabuna hitöl.
Kaba a Tsunono e taatagi nanou lia bate hamane noulia.
Na lia e hatei ragi limiou u hakats i tar.
26 Tara pöata a omi teka alia e poeiegu,
alimiou go marka uaiam te mar ka uamilimiou.
27 Te ka memialö a tahol,
möa tu la bani.
Tsi te kaka puku mialö,
möa tu sake ta tahol.
28 Kaba te hitöl moua lö,
alö ema kato homi mulei.
Na te hitöl noua a kukubei,
nonei ema kato homi has nei.
Alimiou ena la moua ta maroro a gagas turu puta teka tena hitöl moua limiou,
na lia ema ngilegi tego butu uu a man nomi teka i tamilimiou.
29 A ma tsi hahatoulana,
u raranga i tar e mar mouna uana teka:
a pöata i tarara i puta e makmakumuna.
Na e möa ta ka tego tatei hatu kap ba rai limiou u ngilngil tere Sunahan.
A katuun a hitöl goma hakatsin töapala nai a hitöl,
kaba ega hakats hasiin a toukui tara Tsunono tego mar hakats has uu a katuun a tabuna hitöl.
30 Na u katuun te taber egi kato here ii u katuun te sasaalar.
Na u katuun te sasaalar egi kato here ii u katuun tema sasaala ri.
Na u katuun u holhol ka egi kato here ii u katuun tema ka meri ta ka.
31 Na u katuun te katoeier a man toukuina i puta,
egima pile hakarapoto nai a mankana i puta.
Taraha,
a markato tara han i puta teka e sukusukun taiana.
32 Alia e ngilegu alö goma hakats hapara nai a mamanakana i puta.
A tson tema hitöl nei e hakats koru nena a toukui tara Tsunono,
taraha nonei e ngilin hasasaalena a Tsunono.
33 Kaba a tson a hitöl e hakats koru nena a mankana i puta,
na ime temar hasasaala menoien a tahol i tanen.
34 Na u ngilngil i tanen e lakatana tara huol a ka.
A tahol tema hitöl nei na tahol a kukubei e hakats koru ner a toukui tara Tsunono,
taraha nori e ngiler a peisaren na u namnamei i taren ega nigaia i matana a Tsunono.
Na tahol a hitöl e hakats koru nena a man kana i puta,
taraha nonei e ngilin hasasaalena a tson i tanen.
35 Alia e mar ranga uagu teka taraha,
alia e ngilin taguhu ragou limiou.
Alia ema hapiou ragi limiou.
E möa.
Alia e ngil lasegu alimiou go katoeiam a manka te nigana,
ba peisa milimiou hoboto te ka nitöa uana tara Tsunono.
36 Ti hapous kap naia a tson na tahol,
a tson ema tatei kato homi nei.
Na te tagala koruna u ngil tara tson,
ba nonei te tatei katoena a ka te ngile nen bate tölena a tahol.
A ka teka ema omi nei.
Hahitöl raiam
37 Kaba te tuol hakarapotona a tson turu hakats i tanen batema kukute nei u ngil tara tana katuun,
nonei e kits hakapi u hakats i tanen tegoma hitöl menaien a tahol i tanen,
nonei e kato hanigana.
38 Te markato uanen teka,
a tson te tölena a tahol i tanen e kato hanigana,
kaba a tson tema hitöl nei nonei te kato haniga balana.
39 A tahol e kits mena tson i tanen tara pöata te tötöa noa na a tson i tanen.
Kaba te matena a tson i tanen,
ba tahol te tatei hitöl mena tana tson tega ngil uaien.
Kaba nonei ega hitöl mei a tson te hamanana.
40 Kaba turu hakats i tar a tahol teka e sasaala koru has nou tego kaka puku uaien.
Na lia e poeiegu u Namnamei tere Sunahan e haniga hasina.