Aragi kato hasasaaler a palai
15
Ara te atei haniga silera u hihatuts tere Sunahan ega taguhir a pala tema atei hanigari.
Ara gima hakats sile ii tegi sasaala peisa uu ra.
E möa.
2 Ara a man tötöa gi kato hasasaaler a man hahatoulana i tarara ba ra te taguhu raren bate hatagala raren.
3 Taraha,
e Kristo has ema kato sile ii tega hasasaala peisa menaien a peisanen.
E möa.
Ti mar koloto has menaien turu Buku u Göagono te poeiena,
“U ranga u omi turu katuun ti ranga homi na ioulö e rus uanama i tar.”
Na ka teka e butu hamanaia tere Kristo.
4 A mamanaka ti koloto naia turu Buku u Göagono i koloto sile ii tega hatuts meraien ra na tega hala meraien ra u rangan hitaguhu ba ra te hahalosera a manka man niga tere Sunahan bate hamana sile ren.
5 E Sunahan te tuol hatagala nitöana na te hatagala nitöa ranoura ega hala rai limiou a masalohana bate kukutemiou a markato tere Iesu Kristo.
6 Te markato uanen teka ba limiou hoboto te tatei soloseie miou e Sunahan,
e Tamana a Tsunono i tarara e Iesu Kristo.
U Bulungana u Niga te la uu turu Jiu na turu katuun tema Jiu ri
7 Hianiganigaiam,
temar haniga has merai e Kristo alimiou,
ba markato teka te soloseie nou e Sunahan.
8-9 Alia e hatei ragou limiou,
e Kristo e butun katunun kuia turu Jiu,
taraha nonei e ngilin harötein e Sunahan e kato hatagali u ranga hamana te hala naien turu tubur u Jiu bate butu hamanana,
na e ngil hasi u katuun tema Jiu ri egi solosei meien a nihitaguhu i tanen.
Ti koloto has menaien turu Buku u Göagono:
“Alia e habulungana nagoua lö,
o Sunahan,
i gusur u katuun tema Jiu ri,
bate köma hasasaale goulö.”
10 Na u Buku u Göagono e pei hasena:
“Alimiou u katuun tema Jiu mi go sasaala gono meiam
a pala tere Sunahan!”
11 Na ti koloto lel has menaien:
“U katuun hoboto tema Jiu ri egi solosei a Tsunono.
U katuun hoboto gi söata sei koru a solonen.”
12 Na e Aisaia a propet e pei hasi:
“A töa hatutubunei tere Jesi e la nama romana.
Nonei e söata sei sile roi romana tega tsunono meraien u katuun tema Jiu ri.
Ba nori te hamane rouen.”
13 E Sunahan e tatei hala ranei ra u raranga hamana tegi hamana sil menaien ra.
Nonei e tatei kato hasasaala ranou limiou bate hala ranei limiou a masalohana te hamana uami limiou i tanen.
Ba u Namnamei i tanen te hala ranoui limiou a nitagala tego hamana nitöa uamia limiou turu raranga hamana i tanen.
A ka te koloto hatagala sil e Pol
14 A matsi hahatoulana,
alia e hamanegu alimiou u katuun u niga koru ba limiou te ka memiou a niatei te antunan hatuts pouts memi limiou a peisamiou.
15-16 Kaba turu pas teka alia e ranga hatagala noa has negu a palaina manka tego hatakei menai u hakats i tamilimiou.
Alia ema matout megi e Sunahan e hale ii lia a nitsunono tego katunun kui uu lia tere Iesu Kristo bate kui silegu u katuun tema Jiu ri.
Alia e katoegu a toukui turu pris bate rarariegu u Bulungana u Niga tere Sunahan.
Alia e kato silegi a ka teka u Namnamei u Göagono e tatei kato haniga rena u katuun tema Jiu ri i matana e Sunahan,
be Sunahan te lu ranen.
17 Alia e sasaala koru megu a toukui i tar,
taraha alia e kato begien e Sunahan tara nitagala tere Iesu Kristo.
18-19 Alia ema hatei nagi a palaina toukui i tar,
kaba lia ema matoutin hatei nagi a toukui te kato sila naia e Kristo i tar,
tegi taguhu merai u katuun tema Jiu ri bate hengoeier e Sunahan.
A toukui teka alia u kato meien u raranga na markato a niga,
na u mirakol,
na nitagala turu Namnamei tere Sunahan.
Alia u taniaia i Jerusalem me la nitöa uagu i Ilirikum tu hatei lala naia lia a man ranga hoboto turu Bulungana u Niga tere Kristo.
20 I manasa na te antunana i romana,
alia e ngilin rarariegu u Bulungana u Niga turu han tima hengo noa nai e Kristo.
Taraha,
alia e namots hapona gia tara toukui te hatania a tana katuun tere Sunahan.
21 Kaba ti mar koloto noahas menaien turu Buku u Göagono:
“U katuun tima hengo noa nai u bulungana i tanen ena tara marei riou.
Na u katuun tima hengo naien ena atei sile rouen.”
Pol e ngilin la uu i Rom
22 Nonei a ka tuma antunan na tara merai lia limiou.
23 Kaba lia u hakapeia a toukui i tar tara man han teka,
na lia e ngilin na tara hamanasa ragou limiou,
taraha alia u solon hahaloso tego na tara merai limiou.
24 Na lia e ngilin tara ragou limiou bate töan la sokö uagu i Spein.
Na te kapa talana u ngil tego ka hoboto gono merai lia limiou,
ba limiou te taguhe moulia te la uagu lia i Spein.
25 Kaba lia e mam bua gou i Jerusalem batena taguhu regu a pala tere Sunahan.
26 Taraha,
a hun katuun tere Kristo i Masedonia na i Gris e hala naier u moni tegina taguhu merai u katuun tere Kristo i Jerusalem ti möa ta ka.
27 Nori e kato merien u ngil peisa i taren.
Na e niga hasina te kato uaren teka.
Taraha,
u Jiu i halan a manka a man niga tere Sunahan turu katuun tema Jiu ri,
ne niga hasina te taguhu has mera raien u Jiu a manka man niga i taren i puta.
28 Alia ena hala bura goien a moni hoboto ti gono menai i taren,
balia tena töan tara ragou limiou te la goua lia i Spein.
29 Tena tara ragoua lia limiou,
alia e atei silegu alia e la megou a kaan hasasaala tere Kristo te kato hasasaala koru ranou limiou.
30 A matsi hahatoulana,
alimiou e ka uamiou tere Iesu Kristo a Tsunono i tarara,
na u Namnamei i tanen e hatei raira tegi hiangilngil uu ra.
Na lia e ranga hatagala meragou limiou,
alimiou go singo taguhe moulia tara ka te singo sil hase gulia.
E markato uana teka,
alimiou go singo hatagala uaiam tere Sunahan bate taguhe noulia.
31 Singo sileiam tegima kato homi menai lia u katuun i Judia te hahamanar,
na tegi haniga menai u katuun tere Sunahan i Jerusalem a monin hitaguhu teka te söata mena goi lia i taren.
32 Te haniga noa e Sunahan,
balia tena butu megoua a nisasaala pan i tamilimiou,
ba ra te sasaala hobotora.
33 E Sunahan te hala ranei ra a masalohana e tatei ka gono mera noulimiou hoboto.
U mana.