A töa katuun a mou omi e niga pouts
3
Turu töa u lan e Pita mere Jon i la uu tara Luman Lotu Pan tara pal 3 kilok tara lahi,
a pöatan singo.
2 Ba töa katuun a mou omi te söata hatasue ria tara tamana ti ngöei “A Tamana a Niga.”
E tsinanen e mar posa noahas menaien teka.
Turu mamana u lan nonei i söata nitöa menai tara tamana teka,
tega singo be me naien a peisanen ta tsi moni turu katuun ti tasuia tara Luman Lotu Pan.
3 Tara pöata te tareien ere Pita mere Jon ti katsin tasu uaien,
ba nonei e singoe iena ta tsi moni i taren.
4 Ba nori e tara tötoso uaier i tanen be Pita e poeiena,
“Tara uama i tamulam!”
5 Ba nonei e tara uana i taren me hakats nena tega lu menaien ta ka i taren.
6 Be Pita e poeiena i tanen,
“Alia u möa ta moni,
kaba lia e hale goilö a ka te ka megu lia.
Tara solona e Iesu Kristo na i Nasaret,
alia e ranga megou lö,
alö go tataala!”
7 Be Pita e lueiena a pal matou i tanen tega hatakei menien,
ba man pitpitana u mou na man pagpagotona man mounen e tagala poutsur.
8 Ba nonei e kurapa seina me tuoluna me tanian tataalana!
Ba nonei e tasu gono merena ere Pita mere Jon i Luman Lotu Pan,
me kurapa lalana me soloseiena e Sunahan turu ranga i tanen!
9 U katuun hoboto i tara te tataala uaien ba nori e soloseir e Sunahan.
10 Ba nori e töan tara marei taler nonei lasi a katuun te roron singo ta moni te gumien tara Tamana a Niga.
Nori i asingoto koruni a ka te butuia tara katuun teka.
Pita e rarareia iahana Luman Lotu Pan
11 U katuun hoboto i asingoto koru me piata uaier i taren,
tara makum ti ngöei a “Luman Oho tere Solomon” i rehina Luman Lotu Pan.
Na nonei a katuun teka e pile noahas ia tere Pita mere Jon.
12 Be Pita e tara ranen me poeiena i taren,
“Alimiou u katunura i Israel e asingoto koru namiou a ka teka bate tara tötoso uamuma i tamulam?
Kaba a katuun teka ema niga mela lei a nitagala peisa i tamulam tsi a markato a niga i tamulam bate tataalana.
E möa.
13 A Sunahan tere Abraham mere Aisak na e Jekop na u tuburara i hala sei a solona a katunun kui i tanen e Iesu.
Nonei a katuun teka tu hala mena milimiou turu katuun ti paköeien.
Na e Pailat a gamman e ngilin purese e Iesu bate lana,
kaba limiou u tori tsuga namen i matana e Pailat.
14 Nonei a katuun a matskö na niga koru,
kaba limiou u tori tsuga namen.
Alimiou u singo tsipon nemi e Pailat ega hapurese berami limiou a katuun a hihipuli.
15 Alimiou u atung hamateiam a Mouna a Nitöatöa.
Kaba e Sunahan e hatakei poutseien tara tou mate i tanen,
na lam u tari a ka teka bate hahatei namen.
16 A markato te hamana mena milam e Iesu na te haniga mena milam a solonen,
nonei a markato te hatagala poutse lala a katuun teka te tare milimiou na te atei sile milimiou.
E Iesu te habuti a nihamana i tamulam,
na nihamana teka te kato haniga poutse lala a katuun teka i matamilimiou hoboto.
17 “A man hahatoulana,
alia e atei silegu a ka omi teka u kato memi limiou na pal kapan has i tamilimiou a nitutu.
18 Ba tara markato teka be Sunahan te kato hantoeiena u raranga i tanen ti hatei mamin u propet hoboto,
te poeiena e Mesaia ega sagohi a kamits pan,
na e Sunahan e kato hamana noa hasi a ka teka.
19 Paliseiam u hakats i tamilimiou bate habirits ua miou tere Sunahan,
be Sunahan te luba nanou a man markato a man omi i tamilimiou.
20 Te markato uamou limiou teka,
ba Tsunono te habute nou a nitagala a tsimus i tamilimiou,
ba nonei te hala pouts has mena namei romana e Iesu i tamilimiou,
nonei e Mesaia te hopö kap mam beraien limiou.
21 Nonei ega ka buia i Kolö e antunana te butu nama romana a pöata te kato hatsimuse noa e Sunahan a man ka hoboto,
temar ranga sila uaia e Sunahan turu propet u matskö i tanen i manasa.
22 E Mosis e pei,
‘E Sunahan a Tsunono i tamilimiou e habute nou romana a töa propet turu toulamilimiou i murimuri bate taguhu ranou limiou,
kato has uana te markato has meien lia.
Alimiou go hengoeiam a mamanaka te ranga mera neien limiou.
23 Ere si u katuun tema hengoe roi a ka te ranga nanou a propet teka,
e lu kata raroua turu katuun tere Sunahan ba nori tena taia riou.’
24 “E Samuel na u palair u propet has ti butu hamurimurima i tanen,
nori hoboto i rangein a pöata te kana i romana.
25 Alimiou u pal katuun turu propet.
Na limiou u katuun te lu hasemiou a manka turu ranga hamana te hale ii e Sunahan u tubumilimiou.
Nonei e pei tere Abraham,
‘Alia e kalala sila ragoua a man hun katuun hobotora i puta tara pala i tamölö.’
26 Be Sunahan e hopö kap nena a katunun kui i tanen e Iesu,
me hala mam mena meien i tamilimiou tega kalala meraien limiou.
Nonei e ngilin habirits ba ranei limiou a man markato a man omi i tamilimiou.”