U bulungana te la uu i Epesis a
2
A katuun tu tari lia e pei hasi i tar,
“Alö go koloto menai u raranga teka tara angelo tara hun katuun tere Kristo te ka ria i Epesis:
“U ranga teka nonei u raranga tara katuun te pile nena a tohit a pitopito turu ualima u pal matou i tanen,
na te hula hahis hasna i gusuna u tohit u lam goul.
2 Alia e atei silegu a manka te katoe milimiou.
Alimiou e roron kui hahalongolo tuun las miou batema hapolase mi a nikukui a niga i tamilimiou.
Alia e atei sil hasegu alimiou ema ngil koru rami u katuun u omi.
Alimiou u torohana hakapa raiam u katuun te poeier nori u aposol kaba nori ema aposol hamanari,
ba limiou te sabe tale miou nori e gamor.
3 Alia e atei sil hasegu alimiou e sagohe miou a kamits bate tuol hakakamoto sile miou te hamana uamia limiou i tar.
Kaba limiou e tagala sil noa hase moulia batema karous mi.
4 Kaba a töa ka te omina:
alimiou ema mar ngil mena milia tu mar ngil mam mena milimiou alia.
5 Hakats kap tala naiam a markato a nigana i manasa tu rus ba naiam limiou.
Paliseiam a man markato a man omi i tamilimiou bate markato haniga pouts uamiou tu kato uaiam limiou i manasa.
Te möa nen,
alia e la guma romana batemi luba ragi limiou u lam tara makum i tanen.
6 Kaba a töa ka te nigana:
alimiou e omie miou a markato tara pala tere Nikolas,b
te omi hase gulia.
7 “Esi te ka mena u talinga ega hengo haniga korui a ka te hatei nena u Namnamei tere Sunahan tara man hun katuun tere Kristo.
“Na tara katuun te tagala saluhena,
alia e haniga negou tego na nouaien turu rueina tara nitöatöa,
te kana iahana kui tere Sunahan.”
U bulungana te la uu i Smeena
8 Ba nonei a katuun e ranga lenina me poeiena,
“Alö go koloto menai u raranga teka tara angelo tara hun katuun tere Kristo te ka ria i Smeena:
“U raranga teka u raranga tara katuun te ngöeri a Hahatania na ni Kapakapa,
te mate me töatöa poutsuna.
9 Alia e atei silegu a torimilimiou e tiamana,
na limiou ema ka bala memi ta ka.
Kaba limiou e ka noa has memiou a mamanaka.c
Alia e atei sil hasegu a palair u katuun e tuts sil rariou limiou.
Ba nori te poeier nori u Jiu,
kaba e möa.
Nori u katuun tere Satan!d
10 Möa tu matouteiam a nikamits na u tori tiama te sagohe mou limiou.
Hengoiam.
E Satan ena haka ranoua limiou tara karabus ba limiou te torohana rariou.
A niomi teka e antunana romana turu maloto u lan.
Kaba limiou go tagala sil noa hase moulia,
antunana tara pöata te atung hamate rarouen limiou,e
ba lia te hala ragoui limiou a nitöatöa hamana.f
11 “Esi te ka mena u talinga ega hengo haniga korui a ka te hatei nena u Namnamei tere Sunahan tara man hun katuun tere Kristo.
“A hahuoluna a tou mate ema antunan kato homie noi a katuun te tagala saluhena.”
U bulungana te la uu i Pegamum
12 Nonei a katuun e pei hasi,
“Alö go koloto menai u raranga teka tara angelo tara hun katuun tere Kristo te ka ria i Pegamum:
“U raranga teka nonei u ranga tara katuun te ka mena u kilatan hiatatung te nou hihapalana.
13 Alia e atei silegu a han te ka mia limiou,
a han te ka hasina u gumgumun tsunono tere Satan.
E Antipas e hihatuts haniga beiou lia tara han teka,
ba nori e atung hamatie ren.
Kaba limiou uma hapolase mi lia.
Alimiou e hamana noa hase moulia.
14 “Kaba limiou e kato noahase miou a palaina manka tema niga nei:
a palair u katuun te ka ria i tamilimiou e kukuteier u hihatuts tere Balam.
Nonei a katuun te hatutsi e Belek ime tegi markato homi uu katunura i Israel.
Ba nori e noueier a kannou ti haats ba naia turu kesa me kukuteier a markato te tsikolo uaier.
15 Na palair u katuun i gusumilimiou e kukuteier u hihatuts u omi tara pala tere Nikolas.
16 Alimiou go tori tsuga naiam a manka teka.
Te möa nen,
alia ena la hasesei guma romana i tamilimiou ba lia te atung ragien u raranga i tar te here nei u kilatan hiatatung.
17 “Esi te ka mena u talinga ega hengo haniga korui a ka te hatei nena u Namnamei tere Sunahan tara man hun katuun tere Kristo.
“A katuun te tagala saluhena,
alia e hale goien a palaina a kannou te ngöeri u Mana ti hamousi.g
Na lia e hala hase goien a hatu a hiaka ti koloto naia a solo a tsimus i tanen.
Nonei puku lahas a töa te atei sile nou a solo teka.”
U bulungana te la uu i Taiataira
18 Na nonei a katuun tu tari lia e pei hasi,
“Alö go koloto menai u raranga teka tara angelo tara hun katuun tere Kristo te ka ria i Taiataira:
“Nonei u raranga teka tara Pien Tson tere Sunahan,
a matanen te here nei u tula te kulupuna,
na pitapitana mounen te kankanaha here nei a bras ti turun hagogosi.
19 Alia e atei silegu a manka te katoe milimiou,
na te ngil mera milimiou u katuun,
na te hamana noahas mena milimiou alia.
Alia e atei sil hasegu alimiou e taguhu ramiou a palair u katuun batema hapolase mi te kukute mena milimiou alia.
Na manka te katoe milimiou i romana e niga bala nena a manka tu kato mameiam limiou.
20 “Kaba a töa ka tema niganei:
alimiou ema hapiou nami e Jesebel,
a tahol te ngöe nei a peisanen a propet.
Nonei e hatuts rena u katuun i tar bate las ranen,
ba nori te noueier a kannou te haats ba naria turu kesa,
bate kukuteier a markato te tsikolo uaier.
21 Alia u haleien a pöata tego palis ba menaien a markato a omi i tanen,
kaba nonei e rama.
22 Bora,
alia e kato hakamitse goien na u katuun te soho gono meranouen,
alia e hala ragoien a kamits pan tegima laba menaien a man markato a man omi i taren.
23 Alia e atung hamate has ragou u katuun te kukutier a tahol teka.h
Ba u katuun hoboto te lotu ria tara solona e Kristo te atei sile riou alia e tara bubutegu a bakuna a katuun na i torinen has.
Ba lia te hala ragi limiou romana a man tötöa u hamatana e popona tara manka tu katoeiam limiou.
24 “Kaba a palai i tamilimiou te karia i Taiataira tema kukutiemi u hihatuts u omi teka.
Alimiou tuma hihatuts nami a ka te ngöe rien a mouna u hihatuts tere Satan.
I tamilimiou alia e mar ranga uagu teka,
alia ema hapona lele goi tu hakats tu tiama i tamilimiou.
25 Kaba alimiou go pile hakarapoto naiam u nihamana na markato a niga te ka memi limiou e antunana tena kopis pouts guma lia romana.
26-27 “A katuun te tagala saluhena bate hengo haniga nitöa nena u raranga i tar e antunana te kapana a pöata i tanen,
alia e hale goien a mar nitsunono tu lue malia tere Tamar.
Alia e hala hase goien a nitsunono tego tsunono hatagala hoboto menaien a man han i puta bate here noua a aien te buteiena a tabeli,
28 Ba lia te hala hase goien a pitopito te ngöeri a tounlan.i
29 “Esi te ka mena u talinga ega hengo haniga korui a ka te hatei nena u Namnamei tere Sunahan tara man hun katuun tere Kristo.”