A manka te matsköna tara aposol
9
(U hanhanigana turu aposol)1 Alia a aposol,
alia u tara hakapi e Iesu a Tsunono i tarara,
na nonei e purese ba hakapein a kits kap i tar tara markato a omi.
Alia u taguhu raiou limiou bate hamana uamiou tara Tsunono.
Alimiou a kannou tara nikukui i tar.
2 Tema aposol gia lia tara palair u katuun,
e nigana alimiou e atei silemiou alia a aposol.
Alimiou a nihiharöto te aposol uagulia tara Tsunono,
tu taguhu merai lia alimiou bate hamana uamiou tara Tsunono.
3-4 A palair u katuun e roron ngilin sake ner ta markato ta omi i tar,
ba lia temar ranga uagu teka:
gema niga nei te hala merari u katuun a kannou na kaan ua i tamulam te rarare uamulam i taren?
E möa,
e nigana.
5 Ge ma niga nei tego tataala gono menai lam ta tahol ta kristen te markato uaier a palair u aposol na u toulana has a Tsunono,
na e Pita has?
6 Ga lam peisa mere Banabas ema tatei hakapemi a toukuin moni i limamulam bate lu hasem a monin hitaguhu temar lu has uaier a palair u aposol?
E möa,
alam e tatei hakapam tego ngil uu lam.
7 A soldia e hol poutseiena a peisanen te kato mena neien a toukui tara soldia?
E möa koru.
Na limiou ema tatei ranga has uami teka tara katuun te lebei a kuin grep,
“Alö ema tatei nouemi u grep i tamölö.”
E möa.
Na katunun pepeito kap turu sipsip na u meme e tatei lu hasna tara man sus i taren.
8 E ma ranga puku uanei tara mar katuun te kato uana teka.
E möa.
U raranga tere Sunahan e markato has uana iesana.
9 I koloto naia tara man Lo tere Mosis,
“Alö goma kopo kapnai a runguna bulmakau te pita patspatsike nen u wit.
Nonei e tatei nou hasina tara pöata te kui nen.”
E Sunahan e hakats talasin a bulmakau tuun?
E möa.
10 Nonei e ranga has raioulam.
Ba nonei e poeiena u katuun e tatei hol haser a katunun taratarakap turu lotu tara toukui i tanen.
A katuun te lebe iena a kui e kui silena tego lu menaien a hapalan kannou,
na katuun has te gala menama a kannou.
11 Tu hihatuts nai lam u raranga tere Sunahan i tamilimiou,
e hana,
alam ma antunan luemi ta ka tara man toukuina i puta i tamilimiou?
12 E nigana te mar kato uaier a palair u katuun teka i tamilimiou,
kaba e niga balana tego ranga sil mei lam a manka teka i tamilimiou.
Kaba alam ema tagala silemi a manka teka.
Alam e kui peise mi a limamulam a tsi monin kannou i tamulam,
taraha u katuun e namots poeier alam e habulungana silemi u raranga tere Kristo tego lu menai lam ta moni.
13 Alimiou e atei silemiou u katuun te kui ria tara Luman Lotu Pan e lu haser a kannou i taren tara Luman Lotu Pan.
Na u katuun te pepeito kap ner a makumun haats e lu haser a hatakatana a kannou te haats ba naier.
14 Na e markato has uana iesana,
a Tsunono e ranga hakapein u katuun te habulungananer u Bulungana u Niga e tatei lueier a monin kannou i taren turu katuun te hengo raren.
15 Kaba lia ema hakats nagi a ka teka.
Na lia ema koloto silegi u pas teka tego lu menai lia ta moni i tamilimiou.
E niga bala nena tego mate uu lia bate poeiegu,
alia u hala pukpuku railimiou u Bulungana u Niga.
16 Na lia ema antunan haröto has megi te habulungana mena gilia u Bulungana u Niga.
E möa.
E Sunahan e ranga hatagala meiou lia tego rarare u lia.
Na nomi e tatei butuna i tar tegoma habulungana menai lia u Bulungana u Niga.
17 Alia sanena go kato mei a toukui teka turu ngilngil peisa i tar,
bate matskö talana tego lu menai lia a hihol.
Kaba e Sunahan e hopö kap hakapa naiou lia tara toukui teka.
E ma ngil peisa uanei i tar.
E möa.
U ngil i tanen.
18 Ga saha hihol te tatei lue gulia?
A ka te niga bala nena a hihol nonei teka:
te habulungana pukpuku mena gilia u Bulungana u Niga.
Taraha,
alia ema kato silegi a hihol te matsköna turu katuun te rarareier u Bulungana u Niga.
19 Alia ema katunun kukui puku uagi ta töa ta katuun.
Kaba lia e kato here nagi a peisar a katunun kukui puku turu katuun hoboto ba lia te tatei lase gou a katuun a parpara bate hamana uaier tara Tsunono.
20 Pöata te ka gono mera gia lia u Jiu,
alia e kato has uagu te kato uaren bate las mera gien tara Tsunono.
Na pöata te ka gono mera gia lia u katuun te kukutier a Lo,
alia e kato has uagu te kato uaren.
Alia e kato silegi a ka teka tego las meraien lia tara Tsunono,
kaba lia töa ema ongo gia tara Lo teka.
21 Na pöata te ka gono mera gia lia u katuun tema Jiu ri,
alia e kato has uagu te markato uaren.
Alia e kato here nagi a peisar a katuun tema ongo neia tara Lo tere Mosis,
bate peigi mera gien tara Tsunono.
Alia ema poegi alia e ka gia ielesala tara Lo tere Sunahan.
E möa.
Alia e ka puta noahas gia tara Lo tere Kristo.
22 Na pöata te ka gono meragi lia u katuun tema hamana hatagalari,
alia e kato here nagi a peisar nori,
bate taguhu sil ragien tegi hamana hatagala uaien.
Alia e here hamanasagi a mamanaka turu katuun hoboto,
ba lia te tatei las meragi a palai tara maroro tara Tsunono.
23 Alia e kato sila nagia a manka hoboto teka tara solo turu Bulungana u Niga tere Iesu Kristo,
tego lu menai lia romana a manka man niga te hatei nena u Bulungana u Niga.
24 Alimiou e atei sil hasemiou turu resis u katuun te pipiatar e piata hobotor,
kaba a töa puku tena lue nou a prais?
Alimiou go piata here hase mi,
alimiou tena lue mou a prais tere Sunahan.
25 A katuun a hirhirata e tagala nena u ngil turu tuenrei i tanen tara mamanaka bate torohana silena a prais tena tia nou.
Kaba a prais te piata sile rara ema antunan tia nei,
e ka nitöana.
26 Alia ema kui pinopinogi.
Na lia ema heregi a katuun te muku pinopinoena a lomolomo.
E möa.
27 Kaba lia e hipus koru negu u ngil turu tuenrei i tar bate haka pute gen.
Taraha,
alia e hahatei na gou u Bulungana u Niga turu katuun tegi tagala sil menaien e Sunahan,
kaba lia a töa ena mots rus ba nagen.