E Pol e la uu i Masedonia na i Gris
20
I murina te kapaia u hiagetageta be Pol e hangö ralala u kristen ba nonei e hala nena u ranga ti kato hatagala raien.
Ba nonei e töan la uana tara provins i Masedonia.
2-3 Pöata te tataala hakapa la len tara man makum teka,
me hala has nalala u rangan hitaguhu u parpara turu kristen,
ba nonei ena töan butuna tara provins i Gris,
te keien a topisa a tsihou.
Pöata te katsin osa ien tara tolaala tega la uaien i Siria,
kaba u Jiu i korupakö naien.
Ba nonei e hakats nena tega sila pouts uaien i gusuna i Masedonia.
4 E Pol e la gono mei e Sopata,
a katununa tara taun i Beria a pien tere Pairus.
A palair u katuun i la gono has meien:
ere Aristakus mere Sekundus ri Tesalonaika,
na e Gaius tara taun i Debi,
ne Timoti,
na ere Tikikus mere Tropimas tara provins i Eisia.
5 Nori u katuun teka ti la mam mena hahaloso raria lam tara taun i Troas.
6 I murina a kannouna tara Beret te möa ta Is e la hakapa,
ba lam e laba nem a taun i Pilipai mena osa mia tara tolaala me lam.
Ba lam ena tuku mia i taren tara taun i Troas turu hatolimana u lan.
Ba lam e ka mia i Troas turu tohit u lan.
E Pol e hatakei poutsi e Yutikas i Troas
7 Turu Sandei alam u gono sil tego nou hoboto uu bate kato hasem a Komunio.
E Pol e katsin la turu hamahö ba nonei e rangana turu katuun me pile kap ranen e antunaia tara gusuna bong.
8 U lam u para e kulupuia tara rum iasa tu gonoia lam.
9 A töa katuun a hitots a solonen e Yutikas e gum ia tara binroa te tötopikueien.
E Pol e ranga noa kaba e Yutikas e topi koru.
Nonei e soho koru tala ba nonei e rus na tara binroa te gum ien me rus nitöa uana i puta,
nonei e rus ma tara hatopisana a salolo tara luma.
Ba u katuun e piata koul uaier i puta tina tara menaien kaba nonei e mate hakapa.
10 Be Pol e koul hasina tena tara meien ba nonei e turuna me lukutu nanen me poeiena,
“Alimiou goma tokumi.
Nonei e töatöana.”
11 Be Pol e la pouts uana iasa tena pose menaien a beret ba nori e nour.
Ba nonei e tania sei lelena u raranga i tanen e antunei a bongbong,
ba nonei e töan laba ranen.
12 Ba nori e lu menari a katuun a hitots te töatöa pouts i han.
Ba toriren e sasaala koru pouts tala menen.
E Pol e laban i Troas me la uana i Mailitas
13 Alam u la mam mena osa mia tara tolaala me lauaiem tara taun i Asos.
Ba lam ena sake la nem e Pol i Asos tego lu mena mien lam tara tolaala.
Nonei noahas temar haka mam menai u ranga teka,
taraha nonei e ngilin tataalaia i maroro te lauen i Asos.
14 Be Pol emi sabe rena lam i Asos,
ba lam e lu mena mien tara tolaala ba lam e la hoboto uaiem tara taun i Mitilin.
15 Ba lam e laba nem i Mitilin ba turu hamahö ba lam ena tuku mia tara töa tolo a solonen i Kios.
Ba turu hamahö lel ba lam ena tuku lel mia tara tabina tolo te ngöeri i Samos.
Ba turu tana u lan ba lam ena tuku lel mia tara taun i Mailitas.
16 E Pol e hakatsin tego la sokö ba menaien a taun i Epesis ba nonei tema antunan gamon ka bunei tara provins i Eisia.
Nonei e ngilin hasesei sil tega antunan na butu uaien i Jerusalem i mamuna u Pentikos.
E Pol e ranga haniga mer a pal kapanira i Epesis me lana
17 Tara pöata tu tukuia lam i Mailitas,
be Pol e hala mena nei u ranga i Epesis.
Nonei e ngör a pal kapan turu kristen egi la uama i tanen.
18 Pöata temi tukuien i tanen ba nonei e poeiena i taren,
“Alimiou e atei sil peisemiou tu marka uu lia tara pöata tu tuku ialia i Eisia,
na tara mamana pöata tu ka gono merai lia limiou.
19 Na limiou e atei sile miou,
a para pöata ti kitseia u Jiu u raranga tegi pitaputa menaien lia.
Na tara ka teka alia u ka mei a nitiama na u kamits u para.
Kaba lia u hala putei a peisar bate katoegu a toukui tara Tsunono.
20 Na lia uma matout mei tu habulungana menai u raranga te tatei taguhu ranou limiou.
Na turu hagum na tara man luma has i tamilimiou,
alia u hatuts raiou limiou.
Alimiou e atei sile men.
21 Alia u hatei hatagalein u ranga tara pal katuun i tar u Jiu na i tamilimiou has u Grik,
tego habirits uaiam limiou tere Sunahan,
na tego hamana has uaiam limiou tara Tsunono i tarara e Iesu Kristo.
22 “Na lia e hatei ragou limiou,
u Namnamei tere Sunahan e las tale noulia balia te la uagu i Jerusalem.
A saha ka tena butu noua i tar i Jerusalem,
alia ema ateigi.
23 A ka lasi teka te atei sile gulia:
tara mamana taun u Namnamei u Göagono e roron hatei halesaleiou lia bate poeiena,
‘Alö ena sabie mou a kamits ba nori tena haka hase roua lö tara karabus.’
24 Kaba lia ema hakats hapara nagi tego töatöa uu lia tsi tego mate uu lia.
Kaba lia e hakats sil koruegu tego antunan hakapa haniga menai lia a toukui teka tu lueia lia tere Iesu a Tsunono,
a toukuina te hatei menari u Bulungana u Niga tara nihitaguhu tere Sunahan.”
25 E Pol e ranga lel me poeiena,
“I manasa tu tataala ia lia i gusumilimiou,
ba lia te hatei negu u rangana tara Nipepeito tere Sunahan.
Kaba lia e hatei ragou limiou,
alimiou hoboto ema tara lele moui lia.
26 Na lia e hatei ragou limiou,
te tapolasa noa ta töa i tamilimiou,
ema ka uanei i tar.
27 Alia uma peits ba railimiou tu ranga.
E möa.
Alia u hatei railimiou a man hakats hoboto tere Sunahan.
28 Alimiou go tara kap haniga naiam a peisa milimiou na u katuun hoboto tere Iesu,
te here rari u sipsip.
U Namnamei u Göagono e hopö kap raiou limiou u katunun taratarakap i taren.
Taraha,
nonei e ngilena alimiou go taratara kap haniga raiam u katuun tere Sunahan.
A Pien Tson i tanen e sakahis hakapa raien u rahatsing i tanen.
29 Kaba alia e ateigu,
te laba ragoua lia limiou ba u katunun hihatuts u omi te la rima romana i gusumilimiou batemi kato homi rariou limiou,
bate here roi u muki u hie te kato homi raier u sipsip.
30 A palair u katuun i tamilimiou pouts has te katoeier romana u ranga u gamo,
tegi las merai u kristen bate kukute raren.
31 Na limiou go hanei haniga nitöa iam.
Alimiou go hakats sileiam a ka teka:
turu topisa u hiningal nitöa,
tara bong na tara lan,
alia uma hanöa ii tu hatuts merai limiou hoboto a man tötöa.
Alia u hatuts merai limiou a nitaatagi pan.
32 “Na lia e haka tala ragia limiou tara nipepeito tara Tsunono,
na turu rangana tara nihitaguhu i tanen.
Nonei e antunan hatagala nena a nihamana i tamilimiou bate hala ranei limiou a manka man niga hoboto,
te roron hala ranei e Sunahan u katuun hoboto te hopö kap meraien i tanen.
33 Alia uma kato sile ii tego lu menai ta moni tsi tu hasobö tara tana katuun.
34 Alimiou te atei silemiou u huol u ualima i tar te pilein a toukui na te taguheiou lia tara manka te makmakum,
bate taguhu has rena u katuun ti ka gono meiou lia.
35 Tara mamana toukui i tar,
alia u haröto railimiou tegi mar kui hatagala uu ra teka,
bara te tatei taguhu raier u katuun u pinolasa.
Aragi hakatsin u raranga te kato e Iesu a Tsunono me poeiena,
‘A nisasaala tara katuun te hala nena a manka tara tana katuun e pan bala nena a nisasaala tara katuun te luna tara tana katuun.’”
36 E Pol e hakapi u raranga i tanen ba nonei e hatukununa me singo hoboto gono mera nen tere Sunahan.
37 Kaba nori i tabe koru lasi me lukuter e Pol me taatagi koru naren.
38 Nori i hasagohi a nitaatagi pan koru te pei mam menai e Pol,
“Alimiou ema tara lele moui lia.”
Ba nori ena piou narien tara tolaala.