Ere Banabas mere Sol i hala rai a toukui tere Sunahan
13
Turu kristenira i Antiok i kamei u propet na u katunun hihatuts turu lotu,
ere Banabas,
na e Simion ti ngö hasei a tson a ruruhana,
na e Lusius na i Sairini,
na e Manaen a hahikapien tere Herot a King,
na e Sol.
2 Tara pöata ti singou u kristen tara Tsunono me agono has ner a kannou,
ba u Namnamei u Göagono e poeiena,
“Alimiou go hopö kap gono memi ere Banabas mere Sol a toukui tu ngö meraien lia egi katoeien.”
3 I murina ti singo uaien tara Tsunono me agono lel has ner a kannou,
ba nori e hatakope ria a limaren tere Banabas mere Sol,
ba nori e tula mera rien tara toukui i taren.a
A tolo i Saiprus
4 Ba u Namnamei u Göagono e hala ranen ba nori e gala uaier tara taun i Selusia,
tina osaien tara tolaala me lauar tara tolo pan a solonen i Saiprus.
5 Ba nori ena tuku ria tara taun i Salamis me habulungana laner u raranga tere Sunahan turu luman lotu turu Jiu.
Nori i ka gono has mei e Jon Mak te taguhu raien.
6 Pöata ti la bubutu hakapeien a han i Saiprus,
ba nori ena tuku ria tara taun i Pepos,
tina sabeien a töa Jiu a solonen e Ba-Iesu (turu HaGrik i ngöeien e Elimas).
Nonei a katuun a matmatuna na e ka has mei a hirakö,
na nonei has a töa propet gamogamo.
7 Nonei e ka gono mei a katununa tara gamman tara tolo teka,
a solonen e Setsius Paulus,
a katuun te ka mei a niatei a niga.
Be Setsius Paulus e ngö rena ere Banabas mere Sol,
taraha nonei e ngilin hengoen u raranga tere Sunahan.
8 Kaba e Elimas ema ngil raien me torohanan habiritsena u hakats tere Paulus ba nonei tema hamana uanei tara Tsunono.
9-10 Kaba e Sol,
ti ngö hase ii e Pol,
e saputu mei u Namnamei u Göagono e tara tötosi e Elimas me poeiena,
“Alö a pien tere Satan!
Alö ema ngilemi a man markato a man niga!
U mamana u gamo e saputu korue nolö!
Alö e antunan hanöa hasem te kato hakököela memilö a mamana maroro a matskö tara Tsunono?
11 Alia e hatei goulö,
a nihahuna tara Tsunono e koul hamanasa uanama i tamölö,
alö e gamon matakiou bumou a tsi tabubun pöata na lö ema antunan tara hase moi a pitala!”
E Pol e mar ranga hakapa las uu teka,
ba ka te here ii u köasi u ruruhana e kopo kap nena a matana e Elimas.
Ba nonei e hula salasa sakesake lanena ta katuun tega pilein a limanen bate haröte neien a maroro.
12 Pöata te tareia e gamman a ka teka ba nonei e töan hamanana.
Nonei e asingoto koruni u hihatuts tara Tsunono.
A taun i Antiok tara provins i Pisidia
13 Be Pol na u katuun ti tataala gono meien e laba ner a taun i Pepos,
ba tolaala e hosa mera neien tara taun i Pega tara provins i Pampilia.
Kaba e Jon Mak e laba raien me la pouts uana i Jerusalem.
14 Kaba nori i la noa mena butu ria tara taun i Antiok tara provins i Pisidia.
Ba turu lanin lotu ba nori ena tasu ria tara luman lotu turu Jiu,
mena gumur.
15 I murina ti rit hakapeia u ranga tara Lo tere Mosis na palaina u raranga turu propet,
ba tsunono na turu lotu e tuoluna me poeiena,
“A matsi hatoulana,
te ka memia limiou ta tsi rangan hitaguhu turu katuun,
ba limiou te tatei hatei namen.”
16 Be Pol e tuoluna me hasoasei nena a limana tegi hengo menaien u katuun me poeiena:
“Alimiou u katunura i Israel,
na limiou has a palair u katuun te matoute miou e Sunahan,
alimiou go hengoiam.
17 E Sunahan,
te tara kap rena u katunura i Israel,
e hopö kapir u tuburara,
tara pöata ti kaien tara han i Itsip,
ba nonei e kato hapara koru ranen.
Ba i murinen,
tara nitagala pan koru i tanen,
ba nonei e lu halakasa ba raneien a han i Itsip.
18 Turu tohats u maloto u hiningal nonei e tara kap raien tara makum a palaka te söateien a mamana markato a omi i taren.
19 I murina te atung hakapa raien a tohit a hun katuun i Kenan,
ba nonei e hala ranei u katunura i Israel u tsiktsiki egi tueien e antunaia turu 450 u hiningal.
20 “Ba i murinen be Sunahan e hala raneien u tsonun taratarakap e antunaia tara pöata tere Samuel a propet.
21 Ba u katunura i Israel e harangata ner ta king,
be Sunahan e hala raneien e Sol,
a pien tere Kis,
a pala tere Bentsamen.
Nonei e king ia i Israel e antunaia turu 40 u hiningal.
22 Be Sunahan e tsugena e Sol me hakeiena e Devit a king i taren.
Nonei e mar ranga menai e Devit teka:
‘Alia e tara sabiegu e Devit a pien tere Jesi nonei a mar katuun te ngile gulia.
A torir e ngil korue nen.
Nonei te kukute hanige nou u mamana u ngil hoboto i tar.’
E Sunahan temar ranga uu teka.
23 I murimuri e Sunahan ena habute nou e Iesu tara pala tere Devit,
a katuun tena lu pouts ranoura temar ranga hamana uu e Sunahan i manasa.
24 I mamuna tega butuia e Iesu,
e Jon a Tsonun Baptais e habulungana hakapein u raranga turu katunura i Israel hoboto tegi habirits ba menaien a markato a omi ba nori te habaptaisir.
25 Na pöata te katsin hakapeia e Jon a toukui i tanen,
ba nonei e poeiena,
‘Alimiou e pei miou alia esi?
E Kristo?
E möa.
Kaba a katuun te murimuri nama romana,
nonei a Tsunono pan,
alia a katuun papala koru.
Alia ema antunan purese hasegi a kikits turu sendol i mounen,’
E Jon temar ranga uu teka.”
26 E Pol e ranga noa me poeiena,
“A matsi hahatoulana i tar a galapien tere Abraham,
na limiou has a palair u katuun te hatsunone miou e Sunahan,
u raranga te poeiena e Sunahan e ngilin lu pouts rena u katuun ti hala mena meien i tarara noahas.
27 U katunura i Jerusalem na pal kapan i taren ima atei sile ii e Iesu nonei e Mesaia.
Na nori ima atei haniga sile ii u raranga turu propet ti kato nitöa naien turu mamana u lanin lotu.
E möa.
Nori i koutin e Iesu ba nori e markato mena rien ti mar ranga uu propet i manasa.
28 Nori ima sabe ii ta töa ta ka tega antunaia tegi kato hamate menaien.
Kaba nori i rangate ii e Pailat tegi atung hamate noahas menaien.
29 Na tara pöata ti kato hakapeien a mamanaka ti koloto mamin u propet,
ba nori e atung hamateier e Iesu.
Ba nori e lu hakoule rien tara kuruse,
mena honge rien tara kioun mate.
30-31 Kaba e Sunahan e hatakei poutseien tara tou mate,
na u katuun ti la ma i Galili i la gono meien i Jerusalem,
nori i tareien turu lan u parpara i murina te takei pouts ien.
Na u katuun teka i roron habulungana naien turu katuun.
32-33 “Na lam e hatei has rami limiou u Bulungana u Niga teka.
A ka te hateirai e Sunahan u tuburara i manasa tega katoeien,
nonei e kato hakapa beraien ra u hatutubunei i taren,
te hatakei menaien e Iesu.
U Buku u Göagono e mar ranga has uu teka turu hahuoluna u Sam,
te poeia e Sunahan,
‘Alö a pien i tar.
I romana alö e hatamana mia i tar.’
34 “E Sunahan e hatakei poutseien tara tou mate,
na nonei ema antunan mate lel nei bate koremena.
E möa.
E markato uana temar ranga uu e Sunahan tere King Devit:
‘Alia e kato hamana bera gilimiou romana a ka a niga tu ranga hamana naia lia tere Devit i manasa.’
35 “Gaha nonei a ‘ka a niga’ teka?
U Buku u Göagono e mar hatei mena neien teka turu tana u Sam,
‘Alö ema haniga namoi romana tego koreme uu a tsomi i tamölö.
E möa.’
36 “U ranga teka ema hatei nanei e Devit.
Taraha,
i murina te katoeia e Devit u ngil tere Sunahan tara pöata i tanen,
ba nonei e töan matena ba nori e kaho narien ti kaho raia u tubunen,
ba nonei e koremena.
37 Kaba e Iesu,
nonei a katuun te hatakei poutsi e Sunahan,
nonei ema koreme ii.
38 “Na,
a matsi hahatoulana,
alia e habulungana ragi limiou,
nonei a katuun teka e Iesu te luba sila nena e Sunahan a markato a omi i tamilimiou.
39 A Lo tere Mosis ema antunan luba nanei a markato a omi i tamilimiou bate ngö ranei limiou u katuun u matskö.
Kaba e Iesu e luba nena a markato a omi hoboto turu katuun te hamana uaier i tanen,
bate ngö has raneien u katuun u matskö.
40 Alimiou go hanei iam!
A ka teka,
ti rangein u propet i manasa e namots la uanama i tamilimiou nonei ti mar ranga uaien teka:
41 ‘Alimiou u katuun te hahakosmiou,
alimiou go taraiam,
bate asingoto miou,
bate töan tiamiou!
Alia e katoegu a töa a toukui.
Na te hatei haniga ranoua limiou ta töa ta katuun tara toukui teka,
ba limiou tema hamana noahas moi.’”
E Pol e mar ranga uu teka me töan hakapana.
42 Ere Pol mere Banabas i katsin lakasa uu ielesala ba u katuun e poeier,
“Turu lanin lotu te la nama alimiou emi hatei lel namou u raranga teka i tamulam.”
43 U katuun i tarura tala,
na u Jiu u parpara na u katuun halhal ti tahongo poutsia turu lotu turu Jiu,
nori i kukuteir ere Pol mere Banabas.
Ba nori a huol a katuun e hala ner u raranga u niga i taren ba nori e ranga hatagala mera ren tegi ka hatagala uaien tara nihitaguhu tere Sunahan.
44 Na turu tanu lanin lotu,
u katuun u parpara koru tara taun teka i gono silema tegimi hengo menaien u raranga tere Sunahan.
45 Kaba palair u Jiu i tara u katuun u parpara ti gono,
ba toriren e hiomi koruna.
Nori i torohanan pita putei u raranga tere Pol bate ranga homi naren.
46 Ti markato uaien teka be Pol mere Banabas e ranga hatagala korur me poeier,
“E matsköna tu hala mam merai lam alimiou u raranga tere Sunahan.
Kaba limiou e tori tsuga ba namen bate kato here nami a peisamiou u katuun te raman lu ner a nitöatöa te ka nitöana.
Te kato uanen teka ba lam te la hamanasam tara pala tema Jiu ri.
47 A Tsunono e mar hatei mera mei lam teka:
‘Alia e haka here ragi limiou u ualesala turu katuun tema Jiu ri.
Ba limiou te tatei taguhu ramiou u katuun tara mamana han i puta,
ba lia te lu pouts ragouen romana.’”
48 U katuun tima Jiui i hengo u ranga teka,
ba nori e sasaala korur,
me hanigeier u raranga tere Sunahan.
Na u katuun te hopö kapir e Sunahan tegi töatöa nitöa,
nori i hamana uu i tanen.
49 Na u raranga tara Tsunono e tasata hobotoia tara mamana han ti ka hasukusuku.
50 Kaba palair u Jiu i hatakei a raharaha tara touhaliouna turu lotu ti ka mei a solo pan,
na turu tsunono has tara taun teka,
ba nori e tanian kato homi rer ere Pol mere Banabas.
Ba nori e tsuga ba rarien tara han i taren.
51 I markato uu teka,
ba e Pol mere Banabas e taholo ba ner u köahu i mouren,
temar haröto menari te raharaha mera nei e Sunahan u katunura tara han teka.
Ba nori e lar i Aikoniam.
52 Kaba u kristen i Antiok i sasaala koru,
ba nitagala turu Namnamei u Göagono e saputuna i taren.