E Stiven e rangaia i matana u Kout Pan
7
Ba tsunono pan turu pris e rangatena e Stiven,
“U ranga teka e manana?”
2-3 Be Stiven e ranga palisina me poeiena,
“A matsi hahatoulana na matsi hahatamana,
hengo iam!
A Sunahan turu ualesala e butuia tere tuburara e Abraham tara pöata te ka ien i Mesapotemia ba nonei tema la noanei i Haran,
me poeiena,
‘Alö go laban a hun katuun na han i tamölö ba lö te lauam tara han te hatare goi lia alö.’
4 Ba nonei e laba nena a han i Kaldia mena kana i Haran.
Ba i murina te mateia e tamanen,
be Sunahan e hala mena meien tara han te ka tala mia limiou teka.
5 “E Sunahan ema hale ii e Abraham ta makum turu tsiktsiki teka ba nonei te tatei teie nen.
E möa koru ta tsitabubun tsiktsiki tega solosolo meien.
Kaba e Sunahan e ranga hamanein tega hala menaien u tsiktsiki teka i murimuri,
ba nonei te tatei tei gono mera nen u hatutubunei tanen i murimuri.
Kaba e Abraham e möa noa ta töa ta pien tara pöata te katoeia e Sunahan u ranga hamana teka.
6 E Sunahan e mar ranga uu teka i tanen me poeiena,
‘U tubumölö i murimuri ena ka roua tara palair u han turu tana u katuun,
ba nori tena hakukui puku rariou bate kato homi rariou e antunanoa turu 400 u hiningal.
7 Kaba lia e hahuna ragou romana u katuun te hakukui puku rarouen,
ba i murimuri ba u katuun i tar te laba narima romana nonei a han te kukui puku rien batemi hatsunone roua lia tara han teka.’
8 Be Sunahan e hale nei e Abraham a markato te hapö menari a hatöatongo tere Sunahan turu pikpikö,
bate haröto nena u raranga te kits gono mei e Sunahan e Abraham e manana.
Be Abraham e hatuhanena e Aisak me pöena a pikpikönen turu hatöalina u lan ti poseia e Aisak.
Be Aisak e hatuhanena e Jekop me kato has mena neien iesana.
Be Jekop e hatuhana rena a maloto na huol a pien tson me kato has mera neien iesana.
Na nori tala u tuburara.
9-10 “A man munmun toulana teka i hiomia tere Josep me hahol naren,
ba nonei ena kukui pukuna i Itsip.
Kaba e Sunahan e ka gono meien,
me luba naneien a mamana nomi hoboto te butuia i tanen.
Ba pöata te butuia e Josep i matana e Pero a Kingina i Itsip,
be Sunahan e haniga korue nen me hale neien a niatei a niga.
Ba e Pero e hopö kap sile nei e Josep tega pepeito kap menaien a mamanaka tere Pero na u katuun i tanen na han hoboto has i Itsip.
11 Ba bes pan e butuna tara mamana han i Itsip na i Kenan has.
A bes teka e pan koru,
ba u katuun e bes homi korur.
Ba u tuburara ema antunan sabe nari ta kannou.
12 Be Jekop e hengo nena te ka uu a kannou i Itsip,
me tula rena a galapien tson i tanen tara tou la tutuun.
13 Tara hahuoluna a tou tataala,
be Josep e halakasena nonei e si koru turu toulanen,
te töan atei sil haseia e Pero a hun katuun tere Josep.
14 Be Josep e hala nena u raranga tere tamanen e Jekop me hatei nena tegi la hakapa hoboto koru uamen i tanen i Itsip.
Nori i antuna hobotoia turu 75 tara katuun.
15 Ba e Jekop e la uana i Itsip tena kaien,
te mate has ien,
na galapien has i tanen,
nori u tuburara.
16 A tsinö ren ina kaho raia turu kahokaho te holeia e Abraham tara pala tere Hamor i Sikem.
17 “A pöata e sukusuku tala tego butu hamanaia u ranga hamana te kato e Sunahan tere Abraham,
kaba u hihase turu katuun tarara i Itsip e para susul.
18 Kaba a tana king e pan lel ma i Itsip tema atei silei e Josep.
19 Nonei e gamoer u katuun i tarara me ranga meraiena u tuburara tegi laba meraien a man göama i taren ielesala bate mater.
20 E Mosis i poseia nonei tara pöata teka na nonei e taratara haniga koruia i matana e Sunahan.
Tara topisa a tsihou e tamanen na e tsinanen i taratara kap naien i luma i taren.
21 Kaba tina haka piou naien ielesala,
ba pien tahol tere Pero emi lue nen me hahahu here naneien a pien tson tanen.
22 Be Mosis e hatutseri a mamana niatei a niga turu katunura i Itsip,
na u raranga na toukui i tanen e tagala koru.a
23 “Tara pöata te ka meia e Mosis u 40 u hiningal,
ba nonei e hakats nena tegona tara meraien u katuun i tanen a Israel.
24 Pöata te tareien a toun Itsip e atungi a toun Israel ba nonei ena taguhena a toun Israel me atung hamatena a toun Itsip.
25 Nonei e kamei u hakats te kato uana,
a pala i tanen egi tara bate tara marueier,
e Sunahan e katsin taguhu sila ranen tara nitagala tere Mosis.
Kaba nori ima ate ii.
26 “Ba turu hamahö be Mosis ena tara rena a huol a toun Israel bate hiatatungur.
Ba nonei e torohanan hamatskö ranen me poeiena,
‘Hengoiam!
Alimiou a töa hun katuun.
Aha te hiatatung sile milimiou?’
27 Kaba a katuun te kato homi a tai e tula ban e Mosis me poeiena,
‘E si te hale ii lö a nitsunono tego tara kap merailö alam bate hahamouem a markato i tamulam?
28 Alö e katsin atung hamate here has nami lia a toun Itsip tu atung hamati lö i nolaha?’
29 Pöata te hengoeia e Mosis u mar ranga teka be Mosis e bus ba nena a han i Itsip mena ka here nei a katuun te moa ta han tara han i Midian.
Pöata te ka ien tara han teka ba nonei e hitöluna me hatuhanena a huol a pien tson.”
30 Be Stiven e ranga lenina me poeiena,
“Pöata te la hakapaia u 40 u hiningal,
ba töa angelo e butuna tere Mosis tara makum a palaka turu Pokus i Sinai me butu nama turu ruei te kulupu.
31-32 Pöata te tareien e Mosis ba nonei e asingoto koruna me la hasukusukuna tegona tara menaien u ruei te kulupu kaba ema ats ii.
Ba u töa u ranga e la nama tara Tsunono iahana u kulupu me poeiena,
‘Alia e Sunahan turu tubumölö,
e Sunahan tere Abraham mere Aisak ne Jekop.’
Be Mosis e toltololona me matoutun tara uana turu kulupu.
33 Ba Tsunono e hateie nen,
‘His ban u sendol i moumölö.
A makumun tsiktsiki te tuol mia lö e göagonona.
34 Alia u tara hakapi a man markato a man omi te katoer u katunura i Itsip tara hun katuun i tar.
Alia u hengo hakapa hasi te har uaren,
na lia e koul sile guma tegomi taguhu meraien.
Alö go lama.
Alia e hala pouts mena gilö i Itsip.’”
35 Be Stiven e ranga lel noa hasina me poeiena,
“Nonei e Mosis ti raman u katunura Israel me poeier,
‘E möa ta katuun tega hale ii lö a nikapan na markato te ona menari markato i tamulam!’
Nonei lasi a katuun te hala here nai e Sunahan a tsunono na katuun tega luba raien a nomi.
E Sunahan e hatagala sila naien tara angelo te butuia i tanen tara tsi ruei te kulupu.
36 E Mosis e kato u mamana mirakol i Itsip me lu halakasa ba ranei u katuun i Itsip.
Ba nonei e katoena u mirakol turu tasi ti ngöei u Tasi u Rörö na u mamana u mirakol tara makum a palaka e antunaia turu 40 u hiningal.
37 Nonei e Mosis te hateir u katunura i Israel me poeiena,
‘E Sunahan e hatuolenou a töa propet turu katuun i tamilimiou i murimuri,
kato has uanou temar hatuol menaien lia.’
38 Nonei e Mosis te ka gono mer u katunura i Israel ti gono hobotoien tara makum a palaka.
Nonei e ka gono mei u tuburara na a angelo has te rangaia i tanen turu Pokus i Sinai.
Nonei e lui u raranga tere Sunahan,
u rarangana tara nitöatöa,
tega hala raien ra.
39 “Kaba u tuburara ima ngilin hengo nai u raranga i tanen.
E möa.
Nori i tori tsuga naien me ngilin la pouts uaier tara han i Itsip.
40 Ba nori e hateier e Eron,
‘Alö go kui bera mei ra a man got ba nori te mam rariou ra.
Ara ema atei sile ri aha te butuia tere Mosis,
a katuun te lu halakasa ba ramei ra a han i Itsip.’
41 Tara pöata teka nori i kui u kesa te mata here ii a tunan bulmakau ba nori e kato menari u haats i tanen.
Nori i sasaala koru mei a ka ti katoeien a lima ren peisa.
42 Kaba e Sunahan e habirits me haka ba ranen ba nori e hatsunono uaier tara pitala na tsihou na u pitopito,
temar koloto uu a propet turu Buku u Göagono:
‘Alimiou u katunura i Israel!
I manasa alimiou u ka mia tara makum a palaka turu 40 u hiningal,
ba limiou e atung hamate ramiou u bulmakau na u sipsip me haats ramen.
A markato teka u kato mena milimiou i tar?
E möa.
43 Alimiou u lue iam a luma labalaba tara got gamogamo a solonen e Molok,
me söata gono memien a pitopito tara got gamogamo e Repan,
nori a man kesa tu kui sile milimiou tego hatsunono mena mien limiou.
Te markato uanen teka balia te luba has ragou limiou bate hala mera goilimiou i hapalana i Babilon.’
“A propet temar ranga uu teka.”
44 Be Stiven e ranga lel noa hasina me poeiena,
“Tara pöata ti kaia u tuburara tara makum a palaka,
nori i ka mei a luma labalaba ti roron singoien tere Sunahan.
E Sunahan e haröte ii e Mosis tego mar kui menaien a luman lotu teka,
ba nori te töan mar kui mena rien temar haröto menai e Sunahan e Mosis.
45 Ba i murinen bu tuburara e la gono merima e Josua tegimi lu menaien u tsiktsiki turu palair u katuun te tsuga baraia e Sunahan i matar u tuburara.
Tara pöata teka nori emi pioun nonei a luma labalaba me hakei rien turu tsiktsiki teka e antunaia tara pöata tere Devit a King.
46 “E Sunahan e haniga korui e Devit,
be Devit e singo uana i tanen tega tatei kui menaien a töa luma a niga tere Sunahan tere Jekop.
47 Kaba e Solomon a pien tson tere Devit te kui bei e Sunahan a luma.
48 “Kaba e Sunahan Iasa Koru ema tatei ka neia tara luma ti kui u katuun.
E markato uana temar ranga uu a propet:
49 ‘A Tsunono e poeiena,
Alia e king gia tara mamana makum hoboto
i Kolö na i puta.
A saha mar luma te kui be moi limiou alia
ba lia te husa gia i tanen?
50 A han i tar e ka hobotona tara mamana makum,
taraha alia peisa tu kui a mamanaka hoboto.’
“E Sunahan e mar ranga uu teka.”
51 E Stiven e ranga lel noahas ia tara pal kapan turu Kout me poeiena,
“Alimiou u katuun u hihipus!
Alimiou e tori here noa hasemi u tematan!
Alimiou e talingatu ba koru namiou u raranga tere Sunahan!
Alimiou e hipus nitöa namiou u Namnamei u Göagono ti markato has uu tuburara!
52 U tuburara i kato homir u propet hoboto i manasa.
Nori i atung hamatir u katuun tere Sunahan ti habulungana mamin tego la uama romana a Katuun a Matskö i tanen,
nonei e Kristo.
Na limiou u hala hakapa mena mien turu katuun ti omieien ba nori e atung hamatie ren.
53 Alimiou tu lue iam a Lo te hala menai e Sunahan turu angelo,
na limiou uma kukutie mien te la noa hasina i romana!”
E Stiven e mar ranga uu teka.
E Stiven i titi hamate ii u hatu
54 Pöata ti hengoeia a pal kapan u ranga tere Stiven,
ba nori e raharaha korue ren me kutu ha karkarangaker a liho ren.
55 U Namnamei u Göagono e saputi e Stiven,
ba nonei tara tötoso uana i Kolö me tarena u ualesala pan tere Sunahan,
na e Iesu e tuol ia tara pal matou tere Sunahan.
56 Be Stiven e poeiena,
“Alia e taregu u Kolö e kalatana na e Iesu te butun Katunuma e tuolna tara pal matou tere Sunahan!”
57 Kaba nori i tupu kapiin a talingaren me ele hapan tuun mer u ranga,
me takei hobotor me piatar tina pile kap menaien e Stiven.
58 Ba nori e las ba na rien a taun mena titi hate ren.
U katuun ti saka mam meien u ranga i his ban a man hasobö a man ngahangaha i taren me hakei rien i rehina a töa katuun a hitots a solonen e Sol.
59 Tara pöata ti titi hateien e Stiven,
ba nonei e mar singo uana teka,
“O Iesu a Tsunono,
lui u namnamei i tar!”
60 Ba nonei e hatukununa me ku hapan koruna me poeiena,
“O Tsunono,
moa tu palisi a markato a omi te katoeren teka!”
E Stiven e mar ranga uu teka me matena.